keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Mitä pieni luunsiru tai keramiikan palanen voi kertoa asuinpaikan iästä?


Kivinevan kaivausten raportointi alkaa olla loppusuoralla ja nyt saimme uutta tietoa sekä Kannuksen Kivinevan että Kokkolan Miekkakaarojen kivikauden kylien iästä. Kummassakin kohteessa kaivoimme Suomen kulttuurirahaston Mullankaivajat –hankkeen puitteissa, Kivinevalla reilut kolme viikkoa ja Miekkakaaroilla yhden viikonlopun viime syksynä. Kivinevan runsaasta löytöaineistosta valitsimme radiohiiliajoitusta varten suhteellisen hyvin säilyneen luunsirun, joka kuului nisäkkäälle, todennäköisesti hylkeelle. Miekkakaaroilta löytyi radiohiiliajoituksiin sopivia saviastianpaloja, joiden pinnoissa oli karstaa. Saimme Museovirastolta luvan ajoituksiin ja lähetimme luu- ja keramiikkanäytteet Uppsalan yliopistoon analysoitavaksi.  Parin kuukauden kuluttua tulokset olivat valmiit.

Tulokset näkyvät alla olevissa diagrammeissa. Kivinevan palaneen luunkappaleen ikä radiohiilivuosissa oli 3711+44 vuotta ja Miekkakaarojen 4926+38 vuotta. Diagrammeissa radiohiilivuodet on kalibroitu eli korjattu kalenterivuosiksi. Näin ollen Kivinevan asuinpaikan ikä kalenterivuosina on 2280-1960 eaa (ennen ajanlaskun alkua) ja Miekkakaarojen ikä 3780-3640 eaa. Kummatkin asuinpaikat sijaitsevat n. 63-64 metriä merenpinnan yläpuolella, jolloin niiden pitäisi olla rannansiirtymiskronologian mukaan suurin piirtein saman ikäisiä. Kuitenkin aikaeroa on noin 1500 vuotta! Ajoitustulokset ovat siis hyvin mielenkiitoisia, mutta mitä ne kertovat?

Ensinnäkin Kivinevan ajoitus on odotettua huomattavasti nuorempi. Vuoden 2000 eaa tienoilla merenranta oli kadonnut jo 3-4 km päähän asuinpaikasta. Sen sijaan asuinpaikalta löytyneet kampakeraamiseen  tyyliin kuuluvat saviastianpalat viittaavat siihen, että asuinpaikalla on asuttu n. 3400-3700 eaa eli noin 1500 vuotta aikaisemmin, jolloin asuinpaikka sijaitsi merenlahden rannalla. Keramiikka on samankaltaista kuin Miekkakaarojen aikaan 3780-3640 eaa radiohiiliajoitettu keramiikka, mikä tukee tätä oletusta. Todennäköisesti Kivinevan asuinpaikalla on ollut asutusta kahteen otteeseen, merenrantavaiheessa ja noin 1500 vuotta myöhemmin, kun ranta oli kadonnut kauemmaksi nopean maankohoamisen johdosta.

Saviastianpaloja Miekkakaaroilta
Kokkolan Miekkakaarojen kivikauden kylä sijaitsee Kälviän Honkiperällä, Kivinevalta noin 20 km etelään.  Saviastianpalan karstasta otetun radiohiiliajoituksen antamana ajankohtana 3780-3640 eaa kylä sijaitsi suojaisan merenlahden rannalla. Kuitenkin samalta asuinpaikalta noin 100 metrin päästä löydettiin vuoden 2017 kaivauksissa asumuksenpohjasta hylkeenluun kappale, josta saatiin radiohiiliajoitus 2880-2630 eaa, eli noin 1000 vuotta myöhäisempi ajoitus. Ajoitusta tukee myös samasta asumuksenpohjasta löytynyt Pöljän tyylin asbestisekoitteinen keramiikkaa. Tuolloin merenranta oli siirtynyt asuinpaikalta jo 1-2 km päähän ja merenlahti oli kuroutunut järvialtaaksi, jonka rannalla asuinpaikka sijaitsi. Tämä järvi tunnetaan nykyään nimellä Miekkajärvi.

Vaikuttaa siis siltä, että kumpaakin asuinpaikkaa asutettiin kivikaudella ainakin kahteen otteeseen, aluksi asuinpaikkojen ollessa merenrantavaiheessa ja myöhemmin niiden sijaitessa jo kauempana merenrannasta sisämaassa. Asutusvaiheiden välissä olevien 1000-1500 vuoden aikana sekä ympäristö että ilmasto ehti muuttua paljon. Nopea maankohoaminen nosti uutta maata merestä, rantaniittyjä syntyi ja merenlahdet kuroutuivat järviksi, joista osa sitten muuttui suoksi. Samalla kivikauden kesä eli lämpimämpi ilmastovaihe kääntyi syksyyn ja ilmasto viileni. Näin ollen todennäköisesti myös asuinpaikkojen luonne muuttui, mahdollisesti rannikon pysyvämmistä keskuskylistä tilapäisemmiksi pyyntileirityyppisiksi asuinpaikoiksi sisämaassa. 

Lauri Skantsi  


Kannuksen Kivinevan radiohiiliajoitustulos

Mikä on radioliihiajoitus?

Radiohiili eli hiili-14 on hiilen radioaktiivinen isotooppi, jonka puoliintumisaika on 5730 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. luun tai puukappaleen palaessa puolet siinä olleista radiohiiliatomeista hajoaa noin 5730 vuodessa, ja jäljellä olevista puolet taas seuraavissa noin 5730 vuodessa ja niin edelleen. Näin ollen mittaamalla näytteessä jäljellä olevan radiohiilen osuus kaikesta hiilestä voidaan arvioida näytteen ikä.



Kokkolan Miekkakaarojen radiohiiliajoitustulos





perjantai 18. tammikuuta 2019

MITÄ PALANEET LUUT KERTOVAT?

Kivinevan kaivauksissa löysimme runsaasti palaneita luita. Luut olivat hyvin pieninä palasina ja suurin osa niistä löytyi kahden asumuspainanteen välistä. Halusimme tottakai tietää, mitä asuinpaikalla on kivikaudella syöty, joten teetimme luista osteologisen analyysin eli lajimääritykset alan asiantuntijalla. Palaneiden luiden tunnistaminen on usein hyvin vaikeaa, koska ne ovat tavallisesti pieniä ja kuluneita. Siksi yleensä vain osa luista pystytään tunnistamaan, ja joskus vain sillä tarkuudella onko se kuulunut nisäkkäälle, kalalle vai linnulle. Kivinevan luuaineiston kävi läpi FM, osteologi Katariina Nurminen. analyysin tulokset olivat seuraavat:

Hylkeistä löytyi seitsemän luufragmenttia: kyynärluun pala, kaksi varvasluun palaa sekä yksi  nikaman ja kolme kylkiluun palasta. Hauesta löytyi neljä luuta, kaksi yläleuan palaa ja kaksi hammasta. Ahvenesta löytyi yksi luu, joka oli peräisin alavatsan alueelta. Siiasta löytyi yksi nikama. Kaksi nikamaa voitiin määrittää yleisesti lohikaloille kuuluviksi. Aineistossa oli myös kaksi nikamaa ja palanen nieluhampaasta, jotka voitiin määrittää kuuluviksi särkikaloille. Tässäkin aineistossa oli paljon tunnistamattomaksi kuluneita nisäkkään ja kalan luiden fragmentteja, sekä tarkemmin tunnistamaton linnun putkiluun keskikohta.

Tulosten perusteella Kivinevan asukkaat ovat syöneet siis melko terveellistä kalapainotteista ravintoa. Asuinpaikalta otimme myös maanäytteen, joka on lähetetty Uumajan yliopiston ympäristöarkeologiseen laboratorioon analysoitavaksi. Parhaassa tapauksessa näytteestä voi löytyä makrofossiileja eli hiiltyneitä kasvinjäänteit,ä jotka kertovat asuinpaikalla hyödynnetyistä kasviksista. Yksi palaneen luun kappale lähetetään vielä radiohiiliajoitettavaksi, jolloin saamme asuinpaikalle tarkan ajoituksen.

Lauri Skantsi