Arkista aherrusta ja ulkomaankauppaa - kooste Kivinevan löydöistä

Kivinevan arkeologiset kaivaukset olivat poikkeuksellisen runsaslöytöiset. Tässä alla muutama kuva löydöistä. Löytöjen puhdistaminen ja luettelointi on hidasta puuhaa ja on nyt parhaillaan käynnissä. Meripihkalöydöt, joista aikaisemmin on tässä blogissa kuvan kera kirjoitettu, ovat konservaattorimme käsittelyssä. Löydöt päätyvät Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Luulöydöistä teetetään osteologiset analyysit eli pyritään määrittelemään mille eläinlajeille ne ovat kuuluneet. Ainakin yhdestä luukappaleesta teetetään myös radiohiiliajoitus, jotta saadaan selville milloin asuinpaikalla on asuttu. Asuinpaikan sijainti n. 62-63 metrin korkeudella meren pinnasta viittaa aikaan noin 3300-3500 eaa.

Keramiikkaa.

Kiviesineiden valmistamisessa syntyneitä kvartsi-iskoksia

Kvartsista valmistettu kaavinterä

Väriltään punertavia pii-iskoksia. Meripihkan tapaan piitäkään ei esiinny Suomessa luontaisena, vaan se oli tuontitavaraa.

Jo valmistusvaiheessa rikkoutunut reikäkivi.

Koivutervaa eli tököttiä. Sitä käytettiin kuumaliiman tapaan esim. astioiden korjaamiseen kuten tässä tapauksessa.

Palaneita luita. Joukossa on mahdollisesti  ainakin hylkeen ja linnunluita. Luut odottavat tarkempaa analyysiä.

Palaneita kalan luita.

Kampakeramiikkaa. Ylemmässä palassa näkyy jäänteitä kuoppakoristelusta, alemmasa kampaleimaa.

Kivikauden kylää tutkittiin Miekkakaaroilla

Mullankaivajat -projektia laajennettiin myös Kannuksen naapurikaupungin eli Kokkolan puolelle. Kokkolaan kuuluvalla Kälviän Honkiperällä sijatsee suuri kivikautinen kylä, Miekkakaarat. Hiekkaisella kankaalla Miekkajärven rannalla on yli 100 neoliittiselle kivikaudelle ajoittuvaa asumuspainannetta, jotka sijaitsevat rannansuuntaisissa riveissä. Olemme tutkineet yhtä alueen asumuspainanteista aikaisemminkin. Tuolloin löysimme mm. Pöljän tyypin asbestisekoitteista keramiikkaa, ja hylkeenluita, joista oli tunnistettavissa mm. grönlanninhylje. Yhdestä luukappaleesta saatu radiohiiliajoitus meni n. 4800 vuoden taakse.  Tällä kertaa halusimme saada laajemman kokonaiskäsityksen kivikauden elämästä Miekkakaaroilla. Niinpä kaivoimme noin 150 metriä pitkän koekuoppajonon lähestulkoon koko kylän läpi 5-10 metrin välein. Osa kuopista osui asumuksiin, osa niiden väleihin. Kuopista kerättiin talteen löydöt ja otettiin maanäytteet maaperäkemiallisia analyysejä varten. Niiden avulla voidaan saada lisää tietoa ihmisen toiminnasta ja maankäytöstä asuinpaikalla. Kaivaukset toteutettiin syys-lokakuun vaihteessa ja niihin osallistui Kokkolan seudun opiston arkeologian kurssilaisia.

Miekkakaarojen tämän syksyn mielenkiintoisimpiin löytöihin kuului tämä saviastian reunapala, jossa on vielä jäljellä karstaa.  Noin 5000 vuotta sitten jonkun keitokset kiehuivat yli ja paloivat pohjaan

Miekkakaarojen kaivaukset meneillään.

Koekuopat kaivettiin n. 60-70cm syvyyteen. Jokaisesta kuopasta otettiin löydöt talteen sekä maanäyte maaperäkemiallisia analyysejä varten.

Kivikauden taloista

—

Kivikauden vuosituhansien mittaan on varmasti asuttu hyvin monenlaisissa majoitteissa kulloistenkin tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Väliaikaisista majoitteista ei välttämättä jää arkeologisesti havaittavia merkkejä ja myös rakenteiden mahdollinen uudelleenkäyttö tai tuhoutumistavat vaikuttavat siihen, mitä käytetyistä rakenteista on myöhemmin  mahdollista havaita. 

Mitä kivikauden taloista sitten voidaan löytää? Rakennusten perustat on toisinaan kaivettu maahan  ja nämä kuopat näkyvät edelleen maastossa niin kutsuttuina asumuspainanteina, jotka toisinaan muodostavat usean toisiinsa yhdistetyn huonetilan rivitaloja. Painanteeseen  tehdyn  rakennuksen on tutkittu olevan  joitain asteita lämpimämpi, kuin tasaiselle maalle tehdyn  rakennuksen.

Arkeologisia kaivauksia tehtäessä on toisinaan mahdollista havaita kivikautisten  rakennusten lattia-alan  koko ja muoto, seinälinjojen sijainti, oviaukkojen lukumäärät ja sijainnit, likamaan levintä, sekä tulisijojen  ja erilaisten rakennetta tukeneiden paalujen paikat.

 Löytymättä yleensä jäävät rakennusten  maan päällä sijainneet osat, käytetyt runko- ja katemateriaalit, ovirakenteet ja jäljet käytetyistä rakenneratkaisuista.

Kuvaa kivikauden rakennuksista voidaan täydentää muun muassa myöhempien aikojen luonnonkansojen rakennuksia tutkimalla.Luonnonkansoilla yleisimmät katemateriaalit ovat tuohi ja turve. Jälkiä tuohenkäytöstä onkin löydetty kivikautisia asumuksia tutkittaessa. Myös ruo'ot ja taljat ovat hyviä eristeitä. 

Kivikaudella  taloissa ja kylissä on mahdollisesti asuttu  perhe- tai pyyntikunnittain. Ihmisten määrästä voidaan esittää arvailuja luonnon kantokykyyn perustuen. Kaikkia huonetiloja ei ole välttämättä käytetty asumuksina, vaan ne ovat saattaneet olla esimerkiksi varastoja. 

 

Taloissa on saattanut olla erilaisia puisia makuulavereita tai alustoina havuja tai taljoja. Ruokaa on valmistettu saviastioissa ja varmasti myös puusta kaiverretuissa astioissa, joissa ruokaa tai vettä on voitu keittää esimerkiksi kuumien kivien avulla.  Oksista ja tuohesta on voitu valmistaa erikokoisia säilytysastioita. Eloperäisen  materiaalin huonon säilyvyyden vuoksi monet kivikauden ihmiset luusta, sarvesta tai puusta valmistetut arkiset esineet eivät vaan ole säilyneet meidän päiviimme.