Kivinevan kaivauksissa löysimme runsaasti palaneita luita. Luut olivat hyvin pieninä palasina ja suurin osa niistä löytyi kahden asumuspainanteen välistä. Halusimme tottakai tietää, mitä asuinpaikalla on kivikaudella syöty, joten teetimme luista osteologisen analyysin eli lajimääritykset alan asiantuntijalla. Palaneiden luiden tunnistaminen on usein hyvin vaikeaa, koska ne ovat tavallisesti pieniä ja kuluneita. Siksi yleensä vain osa luista pystytään tunnistamaan, ja joskus vain sillä tarkuudella onko se kuulunut nisäkkäälle, kalalle vai linnulle. Kivinevan luuaineiston kävi läpi FM, osteologi Katariina Nurminen. analyysin tulokset olivat seuraavat:
Hylkeistä löytyi seitsemän luufragmenttia: kyynärluun pala, kaksi varvasluun palaa sekä yksi nikaman ja kolme kylkiluun palasta. Hauesta löytyi neljä luuta, kaksi yläleuan palaa ja kaksi hammasta. Ahvenesta löytyi yksi luu, joka oli peräisin alavatsan alueelta. Siiasta löytyi yksi nikama. Kaksi nikamaa voitiin määrittää yleisesti lohikaloille kuuluviksi. Aineistossa oli myös kaksi nikamaa ja palanen nieluhampaasta, jotka voitiin määrittää kuuluviksi särkikaloille. Tässäkin aineistossa oli paljon tunnistamattomaksi kuluneita nisäkkään ja kalan luiden fragmentteja, sekä tarkemmin tunnistamaton linnun putkiluun keskikohta.
Tulosten perusteella Kivinevan asukkaat ovat syöneet siis melko terveellistä kalapainotteista ravintoa. Asuinpaikalta otimme myös maanäytteen, joka on lähetetty Uumajan yliopiston ympäristöarkeologiseen laboratorioon analysoitavaksi. Parhaassa tapauksessa näytteestä voi löytyä makrofossiileja eli hiiltyneitä kasvinjäänteit,ä jotka kertovat asuinpaikalla hyödynnetyistä kasviksista. Yksi palaneen luun kappale lähetetään vielä radiohiiliajoitettavaksi, jolloin saamme asuinpaikalle tarkan ajoituksen.
Lauri Skantsi
