Esihistorian ajanjaksot on jaettu kivi-, pronssi- ja
rautakauteen kullekin ajanjaksolle tunnusomaisten esinelöytöjen mukaan. Kivikauden
ihmiset eivät kuitenkaan omasta näkökulmastaan eläneet kivikautta, vaan normaalia
arkeaan ja omaa nykyaikaansa, kuten mekin tänä päivänä. Kivikauden ihmisillä
oli kiviesineiden lisäksi esimerkiksi luusta, puusta, sarvesta ja nahasta
valmistettuja esineitä. Nämä eloperäiset materiaalit eivät kuitenkaan säily
Suomen happamassa maaperässä vuosituhansia muuta kuin poikkeusolosuhteissa,
kuten soissa ja järvien pohjissa. Joskus onni potkaisee ja Suomen museoissa
voikin käydä katsomassa esimerkiksi kivikautisen kalaverkon jäännöstä,
kivikautisia liistekatiskoita ja taidokkaasti
kaiverruksin koristeltuja muinaissuksia.
Kivinevan asuinpaikka on rannankorkeuksien perusteella
ajoitettavissa suunnilleen 5500 vuoden ikäiseksi. Tälle aikavälille mahtuu yli 200 sukupolvea. Yli 5000 vuoden ajanjakso
tuntuu pitkältä, mutta lajina emme ole muuttuneet. Elinympäristömme nykyisin on
vaan toisenlainen.
Nykyihminen näkee ympäri vuoden erilaisia värejä, valoja ja
materiaaleja. Kivikauden ihmiset osasivat elää luonnossa ja luonnosta ja heidän
ympäristössään värit ja käytettävissä olevat materiaalit olivat ne, jotka
luonto tarjosi. Kuinka hienolta onkaan mahtanut näyttää kaukaa tuotu läpikuultava
meripihka kivikauden ihmisen silmin?
Kuvassa on Kivinevan kaivaukselta löytyneitä meripihkan palasia odottamassa konservointiin pääsyä. Ylimmän palan reunassa on nähtävissä lovikoristelua. Meripihka ovat todennäköisesti peräisin riipuksesta, josta loppuosa jatkaa lepäilyään maan uumenissa.
-Inga
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti